Uuden oppimista

Edelleen mietin samoja asioita. Sen takia julkaisen tämän tekstin uudestaan. 

Muutos on jatkuvaa. Koko ajan pitää olla valmis oppimaan uutta, muuten polkee paikallaan. Vanhalla tiedolla ei selviä. 

Oppiminen ei myöskään onnistu ilman epäonnistumista. Kumpi opettaa enemmän, onnistuminen vai epäonnistuminen?

--

Uusintapostaus 8.4.2019 (Onnistuminen on kivaa)

Opiskelu on helpompaa kuin koskaan, vai onko? Ainakin mahdollisuuksia on paljon enemmän kuin joskus ennen. Netistä löytyy niin paljon kursseja ja tietoa. You Tubesta voi opetella asioita, joiden oppimiseen on ennen mennyt paljon pidempään. Tiedon löytäminen on nopeampaa ja on mahdollista opetella joku tietty asia lyhyessä ajassa.

Se voi tuntua myös hämmentävältä, koska mahdollisuuksia on niin paljon. Tässähän voisi opiskella vaikka jonkun uuden kielen vain katsomalla videoita.

Toisaalta myös opeteltavia asioita on enemmän. Vanhalla tiedolla ei pärjää. Täytyy päivittää omia tietojaan monissa asioissa.

Aloitin pari viikkoa sitten opiskelun avoimessa yliopistossa. Tarkoitus on tehdä ensin ohjelmoinnin peruskurssi, ja jatkaa sitten jatkokurssilla.

Innostus opiskella lähti siitä kun suoritin Elements of AI -verkkokurssin. Tuntui kivalta kun opintoja sai tehdä ihan omassa tahdissa ja silloin kun itselle parhaiten sopi. Palkitsevaa oli myös se, miten pisteet ja edistyminen päivittyivät heti ohjelmaan.

Eniten olen innoissani opiskelusta siksi, että en ole koskaan tuntenut olevani matemaattinen ja looginen ihminen. Elements of AI -kurssi kuitenkin sujui hyvin ja olin itsekin ihmeissäni miten hauskaa oli miettiä ratkaisua tehtäviin.

Kuitenkin vähän jännittää, missä vaiheessa jään kunnolla jumiin tehtävissä. Aina opiskeluun ei ole sitä fiilistä. Toisaalta, verkkokurssien kanssa ei ole aikapainetta. Jos ei jonain päivänä ehdikään tehdä tehtäviä, niin niitä voi tehdä toisen kerran paremmalla ajalla.

Mitä sitten vaikka epäonnistuisikin?

Jos vain joku asia kiinnostaa, niin kannattaa kokeilla.

Motivation and practice

"Change your thoughts and change your world."

- Norman Vincent Peale

This weeks post is a repost from 2018. Last week was so full of everything, that I didn't have time to concentrate on writing.

This week I have been thinking about running. Could it be possible to run a marathon? It's not something I have had on my bucket list. I've just been running a half marathon.

Would I have the patience and right mindset to even get prepared for it? 

Anyway, I am planning to start running a bit longer distances again after a break.

--

What drives you? 

Repost from 24.9.2018

I was running my fourth half marathon last weekend. Somehow I was feeling a bit exhausted already before I started running. Maybe it was the flu season, or the feeling of just not having enough rest. Anyway, I wasn’t feeling full of energy at all. Not a good feeling when you should be running a while.

The running experience was not comfortable, which was no surprise. I went through the run promising myself that I could quit - when I had been running just a bit more. My legs were hurting and finally I was expecting a bird to fly low enough, so I could grab it’s wings and it would fly me to the finish line. That bird never came.

Also I was waiting for the tailwind to blow, so it would push me fast forward. Surprisingly it didn’t happen. Instead I had to run myself. And Spotify stopped playing music. Also Sport Tracker stopped working, so I have no track of how many steps I have been taking.

In the end it didn’t really matter. It didn’t go as planned, that’s for sure. The more important thing is that I finished. And well, I did three minutes better than last year.

A half marathon isn’t the place where the magic happens, a lot of practice is needed.

Practice can be very boring. How about all the health benefits? Increased cardiovascular capacity, reduced blood pressure, learning structured training. Just to mention a few things. Maybe, just maybe, it could be the reason to start practicing for a half marathon?

I guess it needs a bit more than that. 

My motivation has actually not so much to do with the health benefits. Running is something, that can be done anywhere, anytime. It's great to know that it has good effects on the health.

Long distance running has never been anything I've been even thinking about to do. I wouldn't have believed, that I could have the discipline for it. Training is also proved to be increasing self-belief and confidence. 

“With self-discipline all things are possible”

-Theodore Roosevelt

Watching the sunset

Repost from 27.5.2019 (My sunsets)

Watching the sunset and being present in this moment. Sometimes it's hard to slow down and realize the significance of enjoying a moment.

It can be a walk in the woods, watching flowers, sitting down and eating ice cream.

Without smartphone and all the information, that's surrounding us all the time.

Something to learn in a new way. 

To gain back lost concentration.

It's easy to move forward without concentrating on what's going on right now.

Still the present moment is where we live.

And living in a feeling of hurry isn't even very productive.

I can be doing many things at the same time. It's not any problem. The problem is, that it shouldn't go on whole day. Moments of rest are needed.

The benefits of learning to be present are 

• Learning to listen to what someone says
• Better concentration and ability to stay focused

There are a lot of things waiting to be done all the time. 

What is actually the most effective way to get them done?

I think it's concentrating on one thing at a time. Not losing focus.

Creativity and new ideas need space and restful moments.

Be happy in the moment, that's enough. Each moment is all we need, not more.

-Mother Teresa 

 

Projektin hallintaa

Oma pihakin on projekti.

Ja projekteilla on tapana vähän laajentua alkuperäisestä suunnitelmasta. Ainakin meillä. Lapset olivat innoissaan kun uima-allas saapui pihaan kuorma-auton kyydissä (paketissa). 

Viikonloppuna alettiin miehen kanssa kasaamaan sitä. Ohjevideossa kaikki näytti naurettavan helpolta. Aurinko paistaa, tästä vaan kasaillaan ja kaikki osat menee helposti kohdalleen. Sisämuoviakin on mukava mennä laittamaan paikalleen, kun lämpöä on reilut parikymmentä astetta. Ja sitten täytetään vähän allasta ja mennään paljain jaloin tasoittamaan pohjamuovia.

Todellisuudessa oli kylmä. Sisämuovi oli talon sisällä lämpiämässä, ja allasta kasattiin koko viikonloppu. Viikonloppua ennen oli altaan alustaa tasoitettu moneen kertaan, ja nyt on vasta altaan täyttövaihe menossa.

Pohjamuovin siloittelua varten puin päälleni Englannin postin sadehousut, joiden lahkeet teipattiin kiinni kumisaappaisiin, ettei menisi vettä sisään. Ja vielä paksut hanskat käteen. 

Ikävä kyllä lämpötilaa ei voi oikein valita kun tekee näitä hommia. Allas oli saatava paikoilleen ennen kuin tehdään muu terassi valmiiksi.

Jotenkin missään rakentamiseen ja pihanhoitoon liittyvässä ei voi laskea työtunteja. Moniin asioihin kuluu paljon enemmän aikaa (ja rahaakin) kuin on suunnitellut.

Olen istuttanut mansikkamaan taimet alunperin kun maa oli jääkylmä ja alkoi sataa räntää. Taisin olla raskaanakin.

Miksi näitä hommia sitten tehdään, eikö voisi päästä helpommallakin? Kyllä, ihan varmasti. Kuitenkin mielessä on se lopputulos, joka palkitsee. Mitään ei oikein saa ilman vaivannäköä. Ellei ole varaa teettää näitä kaikkia hommia.

Mutta eihän se tuntuisi samalta. Kun on tehnyt töitä jonkun eteen, ja jokaiseen lihakseen sattuu, voi tuntea ylpeyttä siitä, että ei antanut periksi.

Käytävä, joka on tarkoitus laatoittaa.

Uima-allas täyttymässä vedellä.

Arjen hallintaa ja sen opettelua

Onko arjen hallinta ja siirtyminen tehtävästä toiseen sinulle helppoa?

Minulle ei ainakaan.

Mielessä on monta asiaa mitä haluaisi tehdä. Mutta mistä aloittaa?

Asiaa on nyt erityisesti tullut opeteltua Koronan takia, eikä vielä suju kovin helposti.

Itsensä johtaminen

Kun työpaikka on kotona, ei ole pitkiä siirtymisiä paikasta toiseen. Aamulla siirtyminen työn tekemiseen tuntuu helpolta. Ainakin enimmäkseen.

Mitä enemmän asioita kerääntyy mieleen päivän aikana, niin keskittyminen vaikeutuu. 

Itselläni on erittäin hyvä työpiste kotona. Olen jopa saanut pöydän siivottua. Monet tekevät töitä parvekkeella, saunassa, keittiönpöydän nurkassa. Tai jopa autossa. Missä vaan on sopiva tyhjä tila.

Tämänhän pitäisi sujua suhteellisen hyvin. Etätyöskentelyn opettelua on nyt takana kaksi kuukautta. Tällä viikolla on tunne siitä, että ehkä olen oppinut jotain. Mieltä rauhoittaa myös se. että torstaina lapset menevät kouluun ja päiväkotiin. Etäkoululaisen tehtävätkin on suurimmaksi osaksi tehty siihen mennessä. Ehkä.

Päivän tehtävien suunnittelu

Tärkeää tuntuukin olevan mihin aikaan päivästä tekee mitäkin työtehtäviä. Itselleni aamupäivät ovat parhaita keskittymistä vaativiin asioihin. Kun aamulla käyttää ensin aikaa päivän suunnitteluun, muistaa tehdä tärkeimmät asiat ensin. Huomaan saman toimivan myös etäkoululaisella. 

En tiedä vaihteleeko paras ajankohta työn kannalta eri ihmisillä. Uskon että siihen kuitenkin voi jonkun verran opetella. Itselle luonteva työskentelyaika voisi olla illemmalla, mutta nyt pidän aamupäivää kaikista tehokkaimpana.

Viime viikolla tein jossain vaiheessa päivää virheen. Aloin ratkaista ohjelmointitehtävää johon olin jäänyt jumiin. Lopputuloksena oli se, että aivot menevät lopullisesti jumiin, samoin tietokone. Ja ohjelmastakin oli hävinnyt tehtävän palautusasetukset. Virheilmoituksia, ja tehtävä kaatui poikkeukseen. Ymmärrän lopulta sulkea tietokoneen. Päätän jatkaa asian parissa joku toinen päivä.

Mitä enemmän joutuu siirtymään asiasta toiseen, sitä vaikeampaa tuntuu olevan että saa jotain aikaiseksi.

Siirtyminen töistä vapaa-ajalle sujui ennen Korona-aikaa työmatkan avulla. Nyt siirtymisen pitäisi tapahtua muutamalla askeleella huoneesta toiseen. 

Joskus on vaikeaa jättää asioita kesken. Sitten kun siinä onnistuu, on erittäin vaikeaa palata tekemään samaa asiaa ja muistaa mihin vaiheeseen se on jäänyt.

Jos en mitään muuta ole oppinut, niin ainakin yhden asian. Joskus pitää vaan malttaa jättää asioita seuraavaan päivään. Nukutun yön jälkeen on taas energiaa ja ajatus toimii paremmin.

Risumajan rakentaminen ja reseptikirjat

Mitä uutta olet löytänyt Koronan aikana? Itsestäni tuntuu kuin olisin jollain tavalla siirtynyt ajassa taaksepäin. Toisaalta taas lisääntyneen etätyöskentelyn myötä tekniikkaa on tullut hyödynnettyä jopa monipuolisemmin kuin ennen.

Tässä muutamia asioita, jotka ovat vahvasti osa arkea tällä hetkellä.

Metsä

9-vuotias halusi rakentaa risumajaa. Aloitti rakentamisen ihan itse kun oltiin metsäretkellä.

Reseptikirjat

Meillä ollaan kaivettu esiin reseptikirjat kaapin perältä. Jostain syystä aikaisemmin ollaan laitettu ruokaa lähes pelkästään netistä löytyneistä resepteistä, koska se on ollut niin helppoa ja nopeaa.

En tiedä onko ruoanlaitto reseptikirjoista sen hitaampaa. Ja yllättäen kirjoja onkin kaapissa aika paljon. Nyt ollaan ehkä paremmin ehditty suunnittelemaan mitä kaupasta hankitaan ja on ollut hauskaa tehdä vähän erilaisia ruokia kuin aikaisemmin.

Tässä yksi vaihtoehto pinaattiletuille: lehtikaaliletut.

Kitaran soittaminen

Kitaran soittaminen kiinnostaa enemmän kuin ennen. Se on jotenkin rauhoittavaa. Vaihdoin ensimmäistä kertaa kielet kitaraan ihan itse.

Pyöräily

Uskallan haaveilla jo yhteisistä pyörälenkeistä kun 5-vuotias oppi pyöräilemään viime viikolla.

Tällä hetkellä elämä on tässä ja nyt. 

Mutta eikö sen kuuluisikin olla?