Ja projekteilla on tapana vähän laajentua alkuperäisestä suunnitelmasta. Ainakin meillä. Lapset olivat innoissaan kun uima-allas saapui pihaan kuorma-auton kyydissä (paketissa).
Viikonloppuna alettiin miehen kanssa kasaamaan sitä. Ohjevideossa kaikki näytti naurettavan helpolta. Aurinko paistaa, tästä vaan kasaillaan ja kaikki osat menee helposti kohdalleen. Sisämuoviakin on mukava mennä laittamaan paikalleen, kun lämpöä on reilut parikymmentä astetta. Ja sitten täytetään vähän allasta ja mennään paljain jaloin tasoittamaan pohjamuovia.
Todellisuudessa oli kylmä. Sisämuovi oli talon sisällä lämpiämässä, ja allasta kasattiin koko viikonloppu. Viikonloppua ennen oli altaan alustaa tasoitettu moneen kertaan, ja nyt on vasta altaan täyttövaihe menossa.
Pohjamuovin siloittelua varten puin päälleni Englannin postin sadehousut, joiden lahkeet teipattiin kiinni kumisaappaisiin, ettei menisi vettä sisään. Ja vielä paksut hanskat käteen.
Ikävä kyllä lämpötilaa ei voi oikein valita kun tekee näitä hommia. Allas oli saatava paikoilleen ennen kuin tehdään muu terassi valmiiksi.
Jotenkin missään rakentamiseen ja pihanhoitoon liittyvässä ei voi laskea työtunteja. Moniin asioihin kuluu paljon enemmän aikaa (ja rahaakin) kuin on suunnitellut.
Olen istuttanut mansikkamaan taimet alunperin kun maa oli jääkylmä ja alkoi sataa räntää. Taisin olla raskaanakin.
Miksi näitä hommia sitten tehdään, eikö voisi päästä helpommallakin? Kyllä, ihan varmasti. Kuitenkin mielessä on se lopputulos, joka palkitsee. Mitään ei oikein saa ilman vaivannäköä. Ellei ole varaa teettää näitä kaikkia hommia.
Mutta eihän se tuntuisi samalta. Kun on tehnyt töitä jonkun eteen, ja jokaiseen lihakseen sattuu, voi tuntea ylpeyttä siitä, että ei antanut periksi.
Käytävä, joka on tarkoitus laatoittaa.
Uima-allas täyttymässä vedellä.
No comments:
Post a Comment